Saavutettavuusseloste

Mikä on saavutettavuusseloste?

Saavutettavuusseloste on julkinen sivu verkkosivustolla, joka kertoo, kuinka saavutettava sivusto on. Se kuvaa, mitä saavutettavuusstandardia sivusto noudattaa (yleensä WCAG), listaa tunnetut ongelmat ja tarjoaa käyttäjille tavan ilmoittaa ongelmista tai pyytää apua. Se on sekä läpinäkyvyystyökalu kävijöille että vaatimustenmukaisuussignaali viranomaisille.^[1]

Mitä saavutettavuusselosteen pitää sisältää?

EU-sääntöjen mukaan julkisen sektorin selosteiden pitää sisältää tietyt elementit. Niistä on tullut standardi myös yksityisen sektorin sivustoille:

• Vaatimustenmukaisuusstatus — Täyttääkö sivusto WCAG 2.1 AA:n kokonaan, osittain vai ei lainkaan. "Osittain vaatimustenmukainen" tarkoittaa, että osa sisällöstä jää vajaaksi.^[2]
• Ei-saavutettava sisältö — Lista tunnetuista ongelmista, miksi ne ovat olemassa (tekninen rajoitus, suhteeton rasite tai vapautettu sisältö) ja mitä vaihtoehtoja käyttäjille tarjotaan.
• Päivämäärä — Milloin seloste julkaistiin ensimmäisen kerran ja milloin se viimeksi tarkistettiin.
• Yhteydenottotapa — Sähköpostiosoite tai lomake, jolla käyttäjät voivat ilmoittaa saavutettavuusongelmista.
• Täytäntöönpanotieto — Julkisen sektorin elimille tiedot viranomaisesta, jolle käyttäjät voivat valittaa.

Rehellinen ja tarkka seloste on tärkeämpi kuin kiillotettu. Epämääräinen kieli kuten "pyrimme saavutettavuuteen" ei riitä EU:n tai Ison-Britannian lain mukaan.

Mikä on suhteeton rasite?

EU:n laki sallii organisaatioiden jättää tietyt korjaukset tekemättä, jos kustannus ylittää selvästi hyödyn. Mutta tämä ei ole yleinen vapautus. Organisaation pitää dokumentoida arvionsa, selittää se selosteessa ja tarjota saavutettavia vaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan. Väite pitää tarkistaa säännöllisesti — korjaus, joka oli liian kallis viime vuonna, voi olla toteutettavissa nyt.^[3]

Lakitiimien pitää suhtautua suhteettoman rasitteen väitteisiin varovasti. Viranomaiset odottavat niiden olevan tarkkoja ja hyvin dokumentoituja — ei tapa välttää työn tekemistä.

Mikä sisältö on vapautettu?

Tietyt sisältötyypit jäävät EU:n verkon saavutettavuusdirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle:

• Ennen syyskuuta 2020 julkaistu tallennettu audio tai video
• Kolmannen osapuolen sisältö, jota organisaatio ei rahoita eikä hallitse
• Toimistotiedostot (PDF, Word), jotka on julkaistu ennen syyskuuta 2018, ellei niitä tarvita aktiiviseen prosessiin
• Verkkokartat, jos olennaiset navigointitiedot ovat saatavilla saavutettavassa muodossa muualla

Vapautettukin sisältö pitää listata selosteessa selkeän selityksen kanssa.

Miten kirjoitetaan hyvä seloste?

Hyvin kirjoitettu seloste on suora. Se kuvaa sivuston todellisen tilan, ei toiveita tai suunnitelmia. Se pitää päivittää jokaisen auditoinnin jälkeen ja aina, kun merkittäviä uusia ominaisuuksia julkaistaan. Yli vuoden vanha seloste on todennäköisesti vanhentunut ja voi itsessään olla vaatimustenmukaisuusriski.

Sisältötiimi vastaa selosteen tekstistä. IT-tiimi toimittaa auditointitiedot, joihin se perustuu. Lakitiimi tarkistaa säädösten mukaisuuden.

Kenen pitää julkaista saavutettavuusseloste?

• EU:n julkisen sektorin elimet — Verkon saavutettavuusdirektiivi vaatii sitä. Tämä kattaa virastot, julkiset sairaalat, yliopistot ja tuomioistuimet.
• Yksityinen sektori EU:ssa — Eurooppalainen saavutettavuusasetus ulottaa vaatimukset yrityksiin, jotka myyvät tuotteita tai palveluita EU:ssa, kesäkuusta 2025 alkaen.
• Ison-Britannian julkinen sektori — Vuoden 2018 julkisen sektorin saavutettavuussäädökset vaativat sitä.
• Ison-Britannian yksityinen sektori — Ei vielä lain vaatima, mutta sellaisen julkaiseminen osoittaa huolellisuutta Equality Act 2010:n nojalla.

Suurille organisaatioille, joilla on satoja tuhansia kuukausittaisia kävijöitä, ajantasainen saavutettavuusseloste ei ole pelkkä lakimuodollisuus. Se rakentaa luottamusta käyttäjiin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Säännölliset saavutettavuusauditoinnit tuottavat tiedot, joita selosteen ajantasaisuus edellyttää.^[1]

Miten Askem auttaa?

Saavutettavuusselosteen pitää kuvata sivuston todellinen tila — ja se muuttuu aina, kun uutta sisältöä julkaistaan. Jatkuvan seurannan työkalut auttavat organisaatioita pitämään selosteensa ajantasaisena ilman, että ne luottavat yksinomaan ajoittaisiin auditointeihin. Askemin kaltaiset työkalut tuottavat ajantasaista vaatimustenmukaisuusdataa, joten tiimit voivat päivittää tunnettujen ongelmien luetteloa ennen kuin käyttäjä tai viranomainen löytää ongelman ensin. Organisaatioille, joilla on useita verkkotunnuksia tai alisivustoja, kaikkien kohteiden seuranta yhdeltä alustalta pitää jokaisen selosteen ajan tasalla ilman manuaalisia pistotarkastuksia.

Lähteet

1. W3C WAI — Developing an Accessibility Statement: https://www.w3.org/WAI/planning/statements/
2. European Commission — Web Accessibility Directive sample accessibility statement: https://ec.europa.eu/digital-building-blocks/wikis/display/WEBACCESIBILITY/Accessibility+statements
3. European Commission — Disproportionate burden assessment: https://ec.europa.eu/digital-building-blocks/wikis/display/WEBACCESIBILITY/Disproportionate+burden